Sawatdii Khaa/Krap!

Ja terveisiä lämmöstä! Istuskellaan juuri villamme kuistilla +31 asteen lämmössä (kello on 17.30) ja mietitään mitäs tänään tarinoitaisiin. 

Vaikka meillä oli koulusta viiden päivän vapaa pe-ti, emme päättäneet lähteä reissun päälle tällä kertaa. Ajatus olisi säästää vähän rahaa muihin pidempiin reissuihin. Osa vaihtarikavereistamme suuntasi viikonloppuna Krabille bilettämään, mutta me päädyimme vaan Banglalle. Perjantaina vietimme itävaltalaisvahvistuksemme Fridon synttäreitä Patongilla. Olimme bonganneet kovien etsintöjen jälkeen Fisherman’s Friendeja sekä Finlandia-vodkaa. Voitte siis arvailla mitä teimme Fridolle syntymäpäivälahjaksi: FISUA! Tömäkän juomatarjoilun johdosta otimme lauantain ja sunnuntain sitten hieman rauhallisemmin...

Fisunvalmistuksen kriittisin ainesosa: Fisherman's Friend Original (ei ole muuten helppo löytää tältä saarelta...)

Eero sekoitushommissa. Henkka virallisena valvojana.

TADAA! Frido tykkäsi kovasti, taisi mennä lempijuomien listalle :)

Tuk-tuk-kyydin neuvottelua. Kun osaa tingata thaiksi, hinta tippuu helposti sadalla bahtilla :)

Eilen suuntasimme Raya Yai -saarelle kalastusreissulle. Olimme vuokranneet 11 hengen porukalla oman kalastusveneen, jolla hengailimme koko maanantaipäivän. Chalongin venesatamasta suunnattiin keula kohti Rayaa ja aloitimme vetouistelun matkalla. Ensimmäisten kymmenien minuuttien aikana emme todellakaan olleet kovin vakuuttuneita thaimaalaisten oppaidemme ja laivan kapteenin kalavainusta, mutta jälleen länkkärit joutuivat myöntämään olevansa väärässä. Koko päivän loppusaldomme oli kokonaisuudessaan noin 40 vonkaletta, joista kaikki paitsi yksi olivat tonnikaloja. Iloksemme päivän viimeinen merenelävä oli noin viisi kiloinen kultakylkinen Dorado. Tämän jälkeen uistimen päähän tarrasi vielä edellistäkin isompi jytky, joka oli jonkinlaista sukua barrakudalle. Miehistömme kuitenkin hieman töpeksi koukun kanssa ja tämä arviolta noin 80 senttinen merten samurai ehti puraisemaan siiman poikki! Saavuttuamme Raya Yai -saarelle  pääsimme snorklailemaan korallinsiniseen mereen. Kalojen anti ei kuitenkaan pysähdyspaikassa ollut paras mahdollinen, mutta onneksi muutama "Nemo" sentään näkyi. Snorklailujen jälkeen miehistö valmisti meille erinomaisen lounaan, joka sisälsi muun muassa juuri pyydystämäämme tonnikalaa. Lepotauon jälkeen lähdimme jälleen liikkeelle ja kokeilimme ”bottom fishingiä” eli syväkalastusta pelkällä siimakelalla. Pohjakalastus ei tällä kertaa tuottanut tulosta, joten pistimme pillit pussiin ja suuntasimme kohti kotia.

Matkamme alkaa... Komentosillalla Tatu, Rico, Anssi, Toni ja Eero.

Päivän ensimmäinen jötkö, vavan varressa itävaltalaisvahvistuksemme Frido

Antin ensimmäinen saalis

Anna maireana tonnikala kädessä

Merenneito

Rico ja Tatu pomppaamassa Andamaanienmeren siniseen syleilyyn Raya Yain edustalla

Osa kalasaaliista arkussa ja vieressä valmistellaan tonnikalaa lounasta varten!

Kokonaisuudessaan retki oli kaikkien osallistujoiden mielestä oikein onnistunut. Retki kesti aamuysistä aina iltakuuteen ja muutenkin hinta ja laatu kohtasivat tällä retkellä. Vaikkemme juuri aktiivisesti kalastaneet itse, vaan kelasimme koukkuun erehtyneet mötkylät laivaan ”kalastustuolilta”, oli kalojen narraaminen tästä huolimatta mukava kokemus.

Uusia kokemuksia on kertynyt myös surffauksen merkeissä. Anna on kokeillut surffausta Kata-rannan tyrskyissä, tosin ei niin kovin suurella menestyksellä. Nostan todella paljon hattua todellisille surffareille, sillä lähinnä itse olen päässyt vain pesukoneen pyörteisiin. Muutamat onnistumiset ovat ruokkineet halua kokeilla uudestaan. Täytyy vain toivoa, että saataisiin parempia aaltoja tänne puolelle maailmaa! Myös Antti on aikeissa tyypata surffilaudalla tasapainottelua jossain vaiheessa.

Anna lähdössä tyrskyjen armoille!

Toistaiseksi tulvia ei ole vielä näkyvissä Phuketissa. Erään opettajamme mukaan on mahdollista, että eteläiseen Thaimaahan saattaa saapua tulvia. Tällä hetkellä emme ole kovin vakuuttuneita väitteestä, sillä Phuketissa on paistanut aurinko jo yli viikon verran, pois lukien muutamia iltaisia ukkoskuuroja. Phukettin on pystytetty monia keräyspisteitä, joihin voi luovuttaa kuivamuonaa ja vettä tulva-alueiden uhreille. Mekin osallistuimme keräykseen viemälllä 5 kilon riisisäkin sekä muutamia litroja vettä. Kolikolla on kuitenkin aina kääntöpuolensa, sillä kaikista suurista supermarketeista on vedet loppu ja muutenkin valikoima paikka paikoin huonoa. Joudumme siis aina hiukan metsästämään suuria vesikanistereita, joita normaalisti ostamme. Tilanne ei onneksi kuitenkaan ole Survival-saaren meiningeissä, eli ei hätiä mitiä. Vettä kyllä löytyy osasta pikkukaupoista sekä isommistakin kallimmalla hinnalla :)

Virallinen koulupukupotretti (Anna taas kerran gonahtaneena :D)

Kuvamateriaalia ensimmäisiltä koulupäiviltä, vielä innosta piukeina!